Keihärinkosken historiaa

Jääkauden jälkeen Keihärinkosken seutu oli aavaa järven selkää. Vähitellen, vedenpinnan laskettua alkoi asutusta muodostua järvien rannoille.

Keihärinkoskelta on tehty paljon muinaislöytöjä ja merkkejä asutuksesta on yli 5000 vuoden takaa. Vähän uudempia ovat niin sanotut Lapinrauniot joita kylällä on useita. Eräkaudella, 1300 – 1500 luvuilla, seutu oli padasjokisten kaskeamis- pyynti- ja kalastusaluetta.

Varsinainen historiallinen aika alkoi, kun savolaiset uudisasukkaat alkoivat siirtyä näille main 1550-luvulla. Keihärinkoski oli silloin hyvien vesiyhteyksien ja muinaisen kauppareitin varrella. Kylän kautta kuljettiin Savosta ja Karjalasta Pohjanlahden kauppapaikkoihin. Kylästä kehittyi vähitellen Viitasaaren läntisen alueen keskus, asuihan kylällä jo 1600-luvun alkupuolella Viitasaaren ensimmäinen pappi Mathias Barhodi. 1700-luvun kylän päätaloa, Keihäriä, hallitsi Porthanien suku. Tuona aikana koskeen rakennettiin mylly, joka palveli jopa kinnulalaistenkin jauhatustarpeita 1900-luvun alkupuolelle saakka.

Varsinainen nousukausi alkoi, kun puutavarayhtiöt 1870-luvulla ulottivat toimintansa näille main. Hakkuut ja uitto työllistivät huomattavan määrän kyläläisiä noin sadan vuoden ajan. Kylälle syntyi useita kauppoja ja pieni sähkölaitos. Kalastus on ollut merkittävä tulonlähde kaikkina aikoina. Yhdistystoiminta alkoi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina ja jatkuu vireänä edelleen.

Jo eräkaudella alkanut liikkuminen vesireittejä pitkin etelään jatkui 1940 -luvun lopulle asti. Sen jälkeen teiden kunnon parannuttua liikenne siirtyi vähitellen maanteille. Ensimmäinen silta kosken yli valmistui v.1896 ja nykyinen silta on tehty vuonna 1996.

Tarkempaa tietoa kylän vaiheista löydät Elämän virrassa - Keihärinkosken historiaa kirjasta. Kirjaa voit tiedustella Keihärinkosken kyläyhdistys ry:ltä.