Viitasaari - vetovoimaa valtateiden varrella

Viitasaari sijaitsee Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa kirkkaana kimmeltävän Keitele-järven rannalla. Viitasaaren naapurikuntia ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula, Pihtipudas, Keitele, Vesanto ja Äänekosken kaupunki. Viitasaarelta on matkaa Jyväskylään 100 km, Kuopioon 120 km, Ouluun 242 km, Vaasaan 235  km, Tampereelle 246 km ja Helsinkiin 366 km. Juuri Viitasaarella risteävät  Lissabonista Hammerfestiin kulkeva nelostie (E75) ja Atlantin rannalta Mo I Ranasta Petroskoihin ulottuva Sininen tie (kantatie 77).

  • Pinta-ala: 1.589 km²
  • Järviä ja lampia: 335 kpl, koskia 10 kpl
  • Pinta-alasta vesialuetta: 339 km²
  • Metsiä noin 109.000 ha
  • Peltoa noin 5.600 ha

 
Viitasaaren kunnallishallinto on perustettu pitäjänkokouksessa 16.3.1868. Viitasaaresta tuli kaupunki 1.1.1996.

 

Viitasaari on kulttuuri- ja luontokaupunki

 

Historiallista kulttuuria henkii muisto maan ensimmäisestä maaseutuoppikoulusta ja Suomen historian isän Henrik Gabriel Porthanin synnyinpaikasta. Myös kirjailija Juhani Aho jäi lohisaaliidensa myötä koukkuun Huopanankoskelle. Huopanankoski on yksi maamme tunnetuimmista taimenkoskista.

Jo Viitasaaren vaakunan aihe viittaa sisävesikalastuksen muinaiseen merkitykseen alueella ja nykypäivänä kaupunkikuvaa värittävät muikunpyynnin ohella lukuisat uistelu-, onginta- ja pilkkikisat, jopa SM-tason kisoja järjestetään. Vetouistelun Suomen mestaruuskilpailun SM-veto 2017 pidetään Viitasaarella 5-6.8.2017.

Luonto ja luovuus ovat kulkeneet Viitasaarella aina käsi kädessä. Joka kesä kansainväliset huippumuusikot saapuvat esiintymään Viitasaaren Musiikin aikaan. Viitasaarelta löytyy omasta takaa kymmenittäin kevyen musiikin ammattilaisia ja esiintyviä taiteilijoita, jotka kiertävät Suomen esiintymislavoja.

Luovuutta osoittaa myös Viitasaarella vuosittain järjestettävä Keksintöjen viikko - keksintömessutapahtuma, joka kokoaa keksijät, yrittäjät ja yhteistyökumppanit verkostoitumaan. Keksijät esittelevät tapahtumassa keksintöjään, myyvät patentteja ja hakevat uusia yhteistyökumppaneita. Yrittäjät puolestaan etsivät uusia tuotteita ja ideoita tai esimerkiksi ratkaisua omassa tuotannossa ilmenneeseen ongelmaan.

 

 

Väestö- ja elinkeinorakenne

 

Asukkaita: 6780 (31.12.2014), joista miehiä 3365, naisia 3415

Väestörakenne 31.12.2014:

  • 0-14 vuotiaita 823 hlöä 
  • 15-64 vuotiaita 3 894 hlöä
  • 65-74 vuotiaita 1 038 hlöä
  • Yli 75 vuotiaita 1 025 hlöä

Yli puolet viitasaarelaisista saa toimeentulonsa palveluelinkeinosta. Elinkeinorakenteessa palveluiden osuus on 64 %, jalostuksen 23 % ja alkutuotannon 13 %. Teollisuuden perustan muodostavat puunjalostus- ja metalliteollisuus. Maa- ja metsätalous on saanut lisää vauhtia bioenergia-alan kehittymisestä, työpaikkoja syntyy sekä energian korjuuseen että sitä tukevaa teknologiaa tuottaviin yrityksiin.

 Alueella työssäkäyvät v. 2013  yhteensä 2 295 hlöä, joista mm.

  • Maa- ja metsätalous 279
  • Teollisuus 406
  • Rakentaminen 116
  • Kauppa 283
  • Kuljetus ja varastointi 113
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminta 40
  • Informaatio ja viestintä 13
  • Rahoitus- ja vakuutustoiminta 29
  • Kiinteistöalan toiminta 13
  • Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 80
  • Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 98
  • Julk. hallinto ja maanpuolustus; pakoll. sosiaalivakuutus 82
  • Koulutus 135
  • Terveys- ja sosiaalipalvelut 472
  • Taiteet, viihde ja virkistys 26
  • Muu palvelutoiminta 53

 

 

Virkeä Viitasaari -esittely 

Pieni pala historiaa

Hallinnollisesti Viitasaaren seutu kuului vuonna 1560 perustettuun Rautalammin pitäjään. Rautalammin emäseurakunta oli valtavan laaja. Kirkkomatkat olivat pitkät ja hankalat Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kulmilta. Kun silloin seurakuntalaiset kulkivat Rautalammin kirkkoon, heidän tienviittanaan oli Keiteleen saaressa oleva Rautalammille päin kääntynyt petäjä. Saarta kutsuttiin Viittasaareksi tai Viittasaloksi, myöhemmin Viitasaareksi (usein puhutaan Vanhasta Kirkkosaaresta).Pitkien etäisyyksien takia saatiin ensimmäinen kirkko tai paremminkin rukoushuone Viitasaareen noin vuonna 1600. Viitasaaren kappeli tuli omaksi pitäjäksi 1635.

Viitasaaren uudisasukkaiden pääosan muodostivat savolaiset. Vain harvoja hämäläisiä asettui pysyvästi tänne entisille eräalueilleen. Vuosisatojen kuluessa ovat muuttoliikkeet tuoneet alueelle ihmisiä muistakin heimoista. Kuitenkin Viitasaaren murteessa on vielä tänäänkin havaittavissa savolaisuus.

Lisätietoa Viitasaaren historiasta:

Viitasaari-seura

 

logo

Vuoden 2016 Sininen Tie -lehti on ilmestynyt, tutustu lehteen.

 

 

 

 

 

 Suurimmat työnantajat,
 työntekijöitä:

Viitasaaren kaupunki 663
Pisla Oy 96
Er-Saha Oy 50
Kaskipuu Oy 65 (200)
Haka-Wood Oy 17
ABC-rantahuoltamo 30
Osk. Keskimaa 25
SopValm Oy 40 (90)
Moisio Forest Oy n. 20
Viitasaaren ev.lut.srk n.18
Windside Oy 15
Maarla Oy 14
FA Forest Oy 10
Suomen Kivivalmiste Oy 10