Marjan blogi -

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksesta kuntalaisille

Marja Laurila

Marja Laurila, p: 044-459 7256, e-mail:

Pyrin tässä blogissani tuomaan jatkossa esiin ajankohtaisia asioita tulevaan uudistukseen liittyen. Myös kuntalaisilta ja henkilöstöltä toivotaan aktiivista otetta – uudistusta on tarkoitus viedä eteenpäin yhdessä. Tavoitteena on aidosti tuottaa keskisuomalaisille asukkaille parhaat mahdolliset palvelut.

6.11.2017

Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö valinnanvapauslainsäädännöstä on tullut kuntiin. Pohjalla on perustuslakivaliokunnan antama lausunto edellisellä lausuntokierroksella, jonka perusteella muutoksia nyt lausunnolla olevaan hallituksen esitykseen on tehty. Ehdotettavan valinnanvapausmallin kautta siirryttäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään, jossa asiakas voisi itse vaikuttaa palveluntuottajansa valintaan. Asiakkaan valinnanvapaus koostuisi maakunnan liikelaitoksessa toimivan julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suun hoidon yksikön valinnasta, maakunnan liikelaitoksen valinnasta sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla saatavista palveluista.

Sosiaali- ja terveyskeskusten on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2021 alussa. Asukas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen sote-keskuksen ja valintaan on sitouduttava aina puoleksi vuodeksi kerrallaan. Sote-keskus on tavallaan kuin nykyinen terveyskeskus, josta saa terveysneuvonnan sekä hoitajan ja lääkärin palveluiden lisäksi sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjausta ja neuvontaa.
Hammashoitolan voi puolestaan lakiesityksen mukaan valita vuoden 2022 alusta alkaen. Valinnan voi tehdä myöskin puoleksi vuodeksi kerrallaan. Asukkaan ei kuitenkaan tarvitse aina puolen vuoden jälkeen tehdä valintaa uudelleen, ellei hän halua, vaan voi jatkaa valitsemansa sote-keskuksen tai hammashoitolan asiakkaana, mikäli on tyytyväinen saamaansa palveluun.

Mikäli sote-keskuksesta tai hammashoitolasta ei saa jotakin palvelua, on oikea osoite silloin maakunnan liikelaitos. Sieltä tulevat löytymään mm. erikoissairaanhoito, neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Asukas voi valita myös liikelaitoksen mistä päin Suomen tahansa. Maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelujen tarpeen ja tekee suunnitelman siitä, miten ja millä palveluilla asiakkaan tarpeeseen voidaan vastata. Asiakas voi saada liikelaitokselta asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hän voi hankkia tarvitsemansa palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta, jotka on hyväksytty palveluntuottajiksi.
Asiakasseteli on mahdollista saada esim. kotihoidon, asumispalveluiden, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä kiireettömiin leikkauksiin. Asiakasseteli on verrattavissa nykyiseen palvelusetelijärjestelmään.

Henkilökohtainen budjetti sen sijaan on tarkoitettu sellaisille asiakkaille, joilla on pitkäaikaista tai laaja-alaista avun tarvetta, kuten esim. vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan palveluja käyttäville. Maakunta maksaa palvelusta suoraan tuottajalle, asiakkaan tilille ei siirry rahaa. Sekä asiakasseteli että henkilökohtainen budjetti tulisivat esityksen mukaan käyttöön vuonna 2020.

Wiitaunionissa valinnanvapauslakiluonnosta koskevaa lausuntopyyntöä käsittelevät aluksi perusturvalautakunta kokouksessaan 14.11.2017 kuntien ylimpien viranhaltijoiden valmistelun pohjalta, jonka jälkeen se siirtyy käsittelyyn kuntien hallituksille. Lopullinen lausunto tulee antaa ministeriölle 15.12.2017 mennessä.
Lisätietoja valmistelusta: www.ks2020.fi

Kuva: Janita Tyyskä 10/2017 Tanholinin puisto, Viitasaari

23.10.2017

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä puhutaan järjestämisestä ja tuottamisesta sekä niiden erottamisesta toisistaan. Käsitteet jäävät kuitenkin jossain määrin vielä epäselviksi arkikielessä. Järjestämistä on kuvattu mm. sanoilla ”hoitaa” tai ”vastaa”; esimerkiksi kuntalain mukaan kunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietyistä palveluista, josta siis lainsäädännön edetessä tulee vastaamaan maakunta.

Järjestäjän tehtäviin kuuluu mm. asettaa tavoitteet palveluiden tuottamiselle, määritellä myöntämiskriteerit ja asiakasmaksut sekä päättää palvelutuotantoa koskevista linjauksista, missä palveluita tuotetaan ja kenen toimesta. Tällä hetkellä sote- ja maakuntauudistusta valmisteleva johtoryhmä työstääkin juuri näitä linjauksia, koska järjestäjän tehtävien määrittely on perusta myös palvelutuotannon toteuttamiselle.

Kuntalaisia kiinnostava järjestäjän rooliin liittyvä seikka on varmasti palveluverkko. Se sisältää toimipisteet, joissa palvelua annetaan (esim. terveyskeskukset), mutta myös sähköisesti saavutettavissa olevat palvelut. Tässä vaiheessa valmistelua emme siis vielä tiedä missä ja millaisia palveluita meillä tulee maakunnassa olemaan ja ovatko ne mahdollisesti keskitettyjä vai sähköisesti tavoitettavissa olevia. Huomioitava on kuitenkin myös se tosiasia, ettei kaikilla ole välttämättä mahdollisuuksia eikä taitoa käyttää sähköisiä palveluita.

Valtion taholta on koostettu sote- ja maakuntauudistuksen järjestämisen käsikirja, jonka tarkoitus on toimia maakunnan järjestämistehtävien ja hallinnon apuvälineenä. Sen tavoitteena on selkiyttää järjestämiseen liittyviä konkreettisia kysymyksiä. Aloite käsikirjan luomiseen on lähtenyt sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun osallistuneilta valmistelijoilta. Käsikirja löytyy osoitteesta www.alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja.

Palveluverkon suunnittelemisen osalta edellä mainittu käsikirja pyytää valmistelussa huomioimaan maakunnan asukkaiden tarpeet sekä ennakoimaan myös tulevia vuosia. Kun palvelut ovat tarkoituksenmukaisella tavalla kuntalaisten saavutettavissa, voidaan puhua onnistuneesta muutoksesta.

Lisätietoja valmistelusta: www.ks2020.fi 

 

9.10.2017:

Maakunnan ICT-asioihin on sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmän mukaan kiinnitettävä paljon huomiota. Lyhenne ”ICT” tulee englanninkielen sanoista Information and Communication technology, joka tarkoittaa suomeksi tieto- ja viestintäteknologiaa. Maakunnan ICT-ratkaisut ohjailevat pitkälti sitä, miten ketterä maakunta tulee jatkossa olemaan. Tällä hetkellä käytössä on lukuisia tietojärjestelmiä, jotka kaikki tulee perata läpi ja ratkaista millainen ICT-järjestelmä maakuntaan tullaan rakentamaan. Resursseja on kuitenkin käytössä niukasti; Uudellamaalla valmisteluun on loppuvuodeksi varattu 9000 henkilötyöpanosta, kun se Keski-Suomessa on 16.

ICT-kokonaisarkkitehtuuri sisältää toimintaa, tietoa, tietojärjestelmiä ja teknologisia ratkaisuja koskevat erilaiset järjestelmät, tietovirrat ja tietovarastot. Näiden hallinta ja kehittäminen edellyttää, että maakunnan kaikki järjestelmiä koskevat sopimukset ja käyttäjälisenssit käydään läpi. Samalla tulee huomioida tietosuoja, tietoturvallisuus sekä varautuminen esimerkiksi kyberuhkiin.

Sairaanhoitopiirin kautta käynnissä on uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutus, jonka odotetaan ratkaisevan monta pulmaa sosiaali- kuin terveydenhuollon asiakkaiden tietojen vaihtamisessa ja tietojen saatavuudessa. Kyseinen kilpailutus on kuitenkin niin laaja, että odotettavissa on hankintaoikaisupyyntöjä, jotka puolestaan hidastavat koko prosessien etenemistä maakunnassa. Siitä huolimatta olemme optimistisia; maakunnan asiakkaan asioiminen tulee helpottumaan ja ammattilaisilla on käytettävissään entistä jouhevammin asiakasta ja asiakkuutta koskeva tieto.

Myös henkilöstön näkökulmasta maakunnan ICT-järjestelmä pohdituttaa; saadaanko ensimmäiset palkat maksetuksi ajallaan – oikealle henkilölle oikea palkka oikeasta työstä, vai joudummeko vielä toteamaan, ettei kaikesta valmistelutyöstä huolimatta palkat sitten lähteneetkään maksuun ja kaikki 10 060 maakunnan työntekijää eivät saaneetkaan palkkaansa ajallaan. Onneksi tämä riski on tiedostettu ja sen eteen tehdään töitä, joskin niukoilla resursseilla. Sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan johtoryhmän harras toive kuitenkin on, että tieto- ja viestintäteknologiaan saadaan järjestymään lisäresurssia ja valmistelutyön sen osalta etenemään aikataulussa.

Lisätietoja valmistelusta: www.ks2020.fi

4.9.2017:

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Keski-Suomen maakunta tulee olemaan palveluiden järjestäjätaho. Tämä tarkoittaa sitä, että tuleva maakunta vastaa lailla säädettyjen palveluiden ja asetettujen velvoitteiden toteutumisesta Keski-Suomessa. Käytännössä maakunta määrittelee, millaisia palveluita kuntalaisille annetaan, millä ehdoilla niitä tarjotaan kuntalaisille sekä millä kustannuksilla. Maakunta myös valvoo, että palveluiden järjestämistä ohjaavia periaatteita noudatetaan.

Järjestäjän ylintä vastuuta käyttää tuleva maakuntavaltuusto, joka tekee päätökset siitä, mitä palveluita, millä ehdoilla ja missä niitä maakunnassa tuotetaan. Poliittisen päätöksenteon ohella järjestäjän puolella toimii ”maakuntavirasto”, jonka tehtävänä on valmistella maakuntavaltuustolle päätettäväksi tulevat asiat. Maakuntavirastossa myös valvotaan palveluntuottajia ja sitä, että luvattu palvelutaso ja laatu toteutuvat maakunnan määrittelemillä laatuvaatimuksilla.

Maakunnan eli järjestäjän määrittelemän kehikon pohjalle rakentuvat myös palvelutuotanto ja palveluverkko. Maakunta järjestäjänä määrittelee esimerkiksi, mitä ikäihmisten kotihoidolta vaaditaan ja miten palveluihin pääsee. Palvelua voivat tuottaa maakunnan omien palveluntuotantoyksiköiden lisäksi vaikkapa yksityiset palveluntuottajat. Maakunta huolehtii siitä, että kuntalaisia tullaan opastamaan hyväksyttyjen palveluntuottajien palveluiden piiriin. Nyt valmisteluvaiheessa onkin tärkeää luoda linjaukset myös tälle asiakas- ja palveluohjaukselle.

Valmisteluvaiheessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että tiettyjä palveluita ja käytänteitä lähdetään yhdenmukaistamaan jo ennen varsinaisen uudistuksen toteutusta. Keskustelua tullaan käymään esimerkiksi erilaisten etuisuuksien myöntämisperiaatteista (mm. omaishoidontuen hoitopalkkio), jotta kuntalaiset olisivat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa eri puolilla maakuntaa.

Lisätietoja valmistelusta: www.ks2020.fi

25.8.2017:

Sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmä kokoontui 24.8.2017 pohtimaan valmistelun työsuunnitelmaansa. Valmistelutyö lähtee rakentumaan erilaisista kokonaisuuksista, joissa käydään läpi maakuntakonserniin ja sen rakenteeseen liittyviä asioita, palveluiden järjestämisen ja niiden tuottamisen periaatteita sekä erilaisia hallinnollisia tukipalveluita ja tietohallintoa. Koska maakunnalle siirtyvää henkilöstöä on kaikkiaan noin 10 000, nousee myös henkilöstön kuuleminen ja muutosvalmennus huomionarvoiseksi asiakokonaisuudeksi. Valmisteltavaa on siis paljon ja jokaisen panostusta tarvitaan.

Esimerkiksi palveluiden järjestämisessä tulee huomioida arvopohjan lisäksi maakunnan elinvoimaisuus. Tarvitsemme tulevaisuudessakin osaajia huolehtimaan kuntalaisten palveluista, joten maakunnasta tulee tehdä houkutteleva. Maakunnan strategia ei näin ollen saisi jäädä irralliseksi kuntien strategioihin nähden. Samoin valtakunnalliset linjaukset tulee ottaa huomioon valmistelussa.

Vaikka osa toiminnoista siirtyykin kunnista maakuntaan, toimimme kuitenkin kaikki yhteisen hyvän eteen. Parhaimmillaanhan uudistus ei näy yksittäiselle kuntalaiselle lainkaan ja hän saa palvelunsa kuten tähänkin asti, järjestäjä ja tuottaja vaan tulevat vaihtumaan.

Olemme kuitenkin vasta valmistelun alkumetreillä, mutta asenne on vahvasti positiivinen. Esivalmisteluvaiheessa työstetty materiaali erilaisine selvityksineen on käytössämme, hyödyntäkäämme sitä mahdollisimman tehokkaasti ja ottakaamme oppia myös muilta maakunnilta.

Lisätietoja valmistelusta: www.ks2020.fi

 

11.8.2017:
Kesän aikana maamme hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua siten, että se tulee voimaan vuotta myöhemmin eli 1.1.2020. Tämä tarkoittaa lakiesitysten valmistelussa perustuslakivaliokunnan esittämien muutosten huomioimista. Valinnanvapauslain osalta hallitus tulee antamaan uuden esityksen alkuvuodesta 2018.

Keski-Suomen osalta valmisteluun saatu lisäaika on otettu hyvin vastaan. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua jatketaan projektiluontoisesti siihen asti, kunnes voimaanpanolaki tulee voimaan. Projektityölle on nimetty johtoryhmä, joka vastaan muutostyön johtamisesta Keski-Suomessa. Uudistuksen johtoryhmä yhteystietoineen löytyy www.ks2020.fi – sivuilta, jonne kootaan ajankohtaista asiaa uudistuksen valmistelun etenemisestä.