Sosiaalityö

Sosiaalityö edistää ja ylläpitää kuntalaisten hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Työn tavoitteena on yksilöiden ja perheiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja omien voimavarojen vahvistaminen. Sosiaalityön toimilla pyritään syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Lähtökohtana on sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen ja mahdollisimman varhainen puuttuminen elämän ongelmatilanteissa.

Käytännön toimintaan kuuluu sosiaalihuollon ammattihenkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä erilaisia tukitoimia. Sosiaalityö toimii yhdessä asiakkaan ja perheen läheis- ja viranomaisverkostojen kanssa.

Sosiaalityön yhteydenottonumero

Viitasaaren ja Pihtiputaan yhteinen lapsiperheiden sosiaalityön yhteydenottonumero on 040 6615875 .
Numeroon voi tehdä sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton ja lastensuojeluilmoituksen.
Numerosta voi myös kysyä neuvoa tai apua lapsiperheiden asioissa.

Puhelinaikamme ovat:
Maanantaina klo 11.00 -12.00
Tiistaina klo 8.00 -9.00
Keskiviikkona klo 8.00 - 9.00
Torstaina klo 8.00 -9.00
Perjantaina klo 11.00 -12.00

Kasvatus- ja perheneuvonta

Perheneuvonnassa
• tuetaan perheitä lapsen kasvussa ja perhe-elämän muutosvaiheessa
• etsitään yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja huolen aiheisiin
• tehdään tarvittaessa yhteistyötä koulun, päivähoidon, terveydenhoitajan, sosiaalitoimen tai muiden lapsen ja perheen asioissa toimivien tahojen kanssa
Perheneuvontaan voit ottaa yhteyttä, kun
• haluat keskustella vanhemmuudesta tai lapsen tai nuoren kasvatuksesta
• olet huolissasi lapsen tai nuoren käyttäytymisestä tai kehityksestä
• lapsellasi on vaikeuksia kaveri- tai muissa ihmissuhteissa
• perheessä on toistuvia ristiriitoja
• vanhemmat haluavat tukea erotilanteessa lapselleen
• perheen elämässä on ollut kriisitilanne, esim. kuolemantapaus, onnettomuus tai äkillinen traumaattinen tilanne
• toivot perheasioiden sovittelua eroa harkittaessa tai eron jälkeen
Käynnit perheneuvonnassa ovat luottamuksellisia ja asiakkaalle maksuttomia. Lähetettä ei tarvita, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä työntekijöihin. Puhelinaika ma-ke klo 12-12.30.

Tarja Ridell, sosiaalityöntekijä

Minna Silander, psykologi

 

Lastensuojeluilmoitus

Lastensuojeluasia tulee vireille, kun lapsi, lapsen huoltaja tai joku muu lapsesta huolissaan oleva henkilö on yhteydessä puhelimitse tai kirjallisesti lastensuojeluun. Ilmoitusvelvollisen viranomaisen tulee tehdä lastensuojeluilmoitus myös ennakollisesti, kun on perusteltu syy epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen.

Lasten ja perheiden kanssa työskentelevillä sosiaali- ja terveydenhuollon, päivähoidon, koulun, nuorisopalvelujen, seurakunnan, poliisin, pelastuslaitoksen, hätäkeskuksen ja rikosseuraamuslaitoksen työntekijöillä on lastensuojelunlaissa erityinen ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi lastensuojeluilmoituksen voi tehdä yksityinen henkilö, jolla herää huoli lapsen ja perheen tilanteesta. Yksityinen henkilö voi tehdä ilmoituksen halutessaan nimettömänä. Myös lapsi tai hänen huoltajansa voivat itse tehdä pyynnön palvelutarpeen arvioimiseksi.

Lastensuojeluilmoituksen saapumisen jälkeen ilmoitusta ryhdytään selvittämään tarpeellisessa laajuudessa ja lapsen huoltajiin ollaan yhteydessä. Kiireellisissä tilanteissa, joissa lapsen epäillään olevan välittömässä vaarassa, ilmoitusta ryhdytään selvittämään välittömästi. Jokainen lastensuojeluilmoitus selvitetään.

 

Lastensuojelun avohuolto

Lastensuojelun avohuollon asiakkaiksi tullaan, kun palvelutarpeen arviointi on tehty ja päätetty lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta.

Avohuollon sosiaalityössä sosiaalityöntekijä etsii yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa muun verkoston kanssa ratkaisuvaihtoehtoja, järjestää tukitoimia ja palveluja sekä seuraa ja arvioi niiden toteutumista ja vaikuttavuutta.

Työskentelyn lähtökohtana on lapsen etu ja tavoitteena on tukea lasta ja perhettä ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa turvallisissa olosuhteissa omassa kodissaan vanhempiensa kanssa.

 

Lastenvalvojapalvelut

 Isyyden selvittäminen (alla oleva teksti aukeaa kun klikkaa tätä riviä)

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tällöin ei edellytetä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen kuten aiemmin. Myös lastenvalvojan luona voi tunnustaa isyyden ennakollisesti. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Isyyttä ei voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä.
Äiti ei voi vastustaa isyyden selvittämistä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus sekä pyytää että kieltää isyyden selvittäminen.
Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona. Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää kutsun äidille isyyden selvittämiseen, mikäli isyyttä ei ole ennakollisesti tunnustettu. Jos biologista isyyttä joudutaan selvittämään oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella, tutkimusta varten tarvittava solunäyte otetaan jatkossa lastenvalvojan luona suun limakalvolta. Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa.
Lapsen isyys todetaan avioliiton perusteella lapsen syntyessä avioliiton aikana. Lastenvalvoja selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos aviopari sitä pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.
Isyyden vahvistamista koskevan päätöksen tekee maistraatti. Vahvistamisessa lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsi saa perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen, ja näillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen. Lapsella on oikeus isänsä sukunimeen. Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18 ikävuoteen asti ja myös tämän jälkeen koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena. Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä ja vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa etuutta. Lapsella on oikeus tavata isäänsä, silloin kun lapsi ja isä asuvat erillään.
Lapsen äiti voi hakea lapsen elatukseen Kelalta elatustukea, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Lapsen huoltajuus, asuminen ja tapaamisoikeus (alla oleva teksti aukeaa kun klikkaa tätä riviä)

Erillään asuvat vanhemmat voivat sopia siitä, kumman vanhempansa luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa toista vanhempaansa. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa. Sopimus tapaamisoikeudesta voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä pyrkiä siihen, että tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Huoltajalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista ja hänellä on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Huoltaja päättää lapsen päivähoidosta, koulusta, lapsen etu- ja sukunimestä, uskonnosta, passiasioista, terveyden- ja sairaanhoidosta, äidinkielestä ja lapsen omaisuuden käytöstä. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Yhteishuollossa huoltajat vastaavat yhdessä näistä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Tuomioistuin voi päättää hakemuksen perusteella huoltajien välisestä tehtävänjaosta sekä huollon uskomisesta vanhempien ohella tai sijasta suostumuksensa antaneelle henkilölle. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.

Wiitaunionin sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja vahvistaa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat sopimukset Viitasaaren ja Pihtiputaan alueella asuvien lasten osalta. Sopimusta vahvistaessaan viranomaisen on harkittava voidaanko sopimus vahvistaa ottaen huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset. Sopimus, jonka viranomainen on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.
Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voivat he hakea perheasioiden sovittelua perheneuvonnasta tai perheasiainneuvottelukeskuksesta. Sovittelua voi hakea myös käräjäoikeudesta (asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu). Sovittelu edellyttää kummankin vanhemman suostumusta.

Vanhemmat voivat tehdä riita-asiassa myös hakemuksen tuomioistuimeen päätöksen saamiseksi asiassa. Tuomioistuin pyytää riita-asiassa harkintansa mukaan olosuhdeselvityksen, jonka tekee lastenvalvoja yhdessä perheneuvolan sosiaalityöntekijän kanssa. Nopeasti ratkaisua vaativissa lapsen riita-asioissa vanhemmat voivat hakea tuomioistuimelta väliaikaismääräystä, mikä on voimassa tuomioistuimen lopulliseen päätökseen tai vanhempien välisen sopimuksen vahvistamiseen saakka.

Mikäli vanhempi ei neuvotteluista huolimatta noudata vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, vanhempi voi hakea täytäntöönpanoa kirjallisesti tuomioistuimelta.

Lapsen elatus (alla oleva teksti aukeaa kun klikkaa tätä riviä)

Elatusapu on rahasuoritus, jolla lapsesta erossa asuva vanhempi osallistuu lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vanhemmat voivat tehdä elatussopimuksen, jos vanhempi ei asu lapsen kanssa tai vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Elatussopimus voidaan tehdä siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai määräaikaisesti voimassa olevaksi.
Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn arvioimisesta. Lastenvalvojan luona järjestetään vanhempien välisiä elatusapuneuvotteluja. Vanhempi voi käynnistää elatusapuneuvottelun varaamalla ajan lapsioikeudellisiin palveluihin.
Vahvistettua elatussopimusta voidaan myös muuttaa, ja se edellyttää kummankin sopijaosapuolen suostumista uuteen sopimukseen. Sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja vahvistaa elatussopimuksen, jos se on tehty elatuslain mukaisesti ja elatusapu on kohtuullinen, kun otetaan huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhempien elatuskyky. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatusta koskevassa asiassa, lapsen edustaja voi nostaa lapsen puolesta elatuskanteen tuomioistuimessa.

Elatusapu on viivästyskorollinen, ja sitä koskee indeksikorotuslain mukaiset korotukset.
Indeksikorotuksista 1.1.2017 alkaen voit lukea lisää tästä.
Viranomaisen vahvistama elatussopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Mikäli lapsesta erossa asuva vanhempi ei maksa vahvistettua elatusapua, lapsen edustaja tai lapsi voi hakea sitä maksettavaksi ulosottoteitse tai elatustukena Kelalta.

Lapsen ja vanhemman väliset valvotut ja tuetut tapaamiset (alla oleva teksti aukeaa kun klikkaa tätä riviä)

Mikäli lapsen ja toisen vanhemman tapaamiseen liittyy erityistä huolta, voidaan tapaaminen järjestää valvotusti. Valvotut tapaamiset tapahtuvat ammatillisessa tapaamispaikassa. Valvottu tapaaminen voi olla tuettu vaihto, tuettu tapaaminen tai valvottu tapaaminen.

Olosuhdeselvitykset tuomioistuimelle (alla oleva teksti aukeaa kun klikkaa tätä riviä)

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voivat he hakea perheasioiden sovittelua perheneuvonnasta tai perheasiainneuvottelukeskuksesta. Sovittelua voi hakea myös käräjäoikeudesta (asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu). Sovittelu edellyttää kummankin vanhemman suostumusta.

Vanhemmat voivat tehdä riita-asiassa myös hakemuksen tuomioistuimeen päätöksen saamiseksi asiassa. Tuomioistuin pyytää riita-asiassa harkintansa mukaan olosuhdeselvityksen, joka tehdään lapsioikeudellisissa palveluissa. Nopeasti ratkaisua vaativissa lapsen riita-asioissa vanhemmat voivat hakea tuomioistuimelta väliaikaismääräystä, mikä on voimassa tuomioistuimen lopulliseen päätökseen tai vanhempien välisen sopimuksen vahvistamiseen saakka.

- Mikäli vanhempi ei neuvotteluista huolimatta noudata vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, vanhempi voi hakea täytäntöönpanoa kirjallisesti tuomioistuimelta.

Valmistautuminen lastenvalvojan sopimusneuvotteluun (aukeaa otsikosta)

- Lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään vanhempien kesken. Vanhempien on hyvä keskustella jo etukäteen keskenään niistä lapsen asioista, joista he haluavat neuvotella ja sopia lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja laatii ja vahvistaa vanhempien väliset sopimukset, jotka täyttävät lain ehdot. Kun vanhempi on varannut ajan lastenvalvojalle, hän huolehtii ajan ilmoittamisesta toiselle vanhemmalle ja varmistaa toisen vanhemman läsnäolon tapaamiselle. Vanhemmat voivat tarvittaessa hakea perheasioiden sovittelua ennen lastenvalvojan tapaamista perheneuvonnasta tai Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksesta. Vanhemmat voivat myös hakea Keski-Suomen käräjäoikeudesta asiantuntija-avusteista huoltoriitojen sovittelua.
- Vanhempien on hyvä miettiä ennen lastenvalvojan tapaamista, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja kuinka lapsi tapaa ja pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa. Vanhemmat voivat sopia lapsen säännöllisten tapaamisten lisäksi myös lomien ja juhlapyhien vietosta ja tarvittaessa muusta yhteydenpidosta. Tapaamissopimus voi olla voimassa tietyn määräajan tai toistaiseksi, aina lapsen 18 ikävuoteen saakka.
- Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Elatussopimuksia laadittaessa lastenvalvoja voi vanhempien toiveesta laatia Oikeusministeriön ohjeen mukaisen laskelman, jonka antamaa ehdotusta elatusavun suuruudesta vanhemmat voivat käyttää apuna sopiessaan elatusavun määrästä. Tositteet elatusapua varten. Vanhemman on hyvä ottaa tapaamiselle mukaan tositteet tuloistaan, asumiskuluistaan ja muista hyväksyttävistä menoistaan tietojen tarkistamista varten. Vanhemmat voivat myös itse tehdä laskelman internetissä.
- Yrittäjän elatuskyvyn arvioinnissa tulee yrittäjällä olla tuloslaskelma, tase, tase-erittely sekä kirjanpitäjän selvitys maksetuista palkoista ja yksityisnostoista kuluvan ja edellisen vuoden ajalta. Yrittäjän pyydetään toimittamaan nämä tiedot lastenvalvojalle viimeistään kolme viikkoa ennen varattua aikaa. Yrittäjän tuloselvitys
Tietosuojasyistä Wiitaunionin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökunta ei voi vastata sähköpostitse asiakkuutta koskeviin kysymyksiin, joten yhteydenotto palveluun tapahtuu puhelimitse soittoaikoina.
Ajanvarauksen voi tehdä lastenvalvojalta ma-pe klo 09:30-11.

 

Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut

Sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön, sosiaaliohjauksen, perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Asiakkaaksi hakeudutaan joko ottamalla itse yhteyttä peruspalvelujen sosiaaliohjaajaan tai sosiaalityöntekijään. Tämän jälkeen tarvittaessa tehdään palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa, jossa kartoitetaan palvelutarvetta ja tehdään palvelusuunnitelmaa. Sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna on mahdollista saada myös tukiperhe ja tukihenkilö.

 

Lomakkeet ja ohjeet muissa sosiaalityön palveluissa:

Lastensuojeluilmoitus

Wiitaunionin ja Kinnulan toimeentulotuen soveltamisohje (24.06.2015)

Perusturvan hinnasto 2016

Apua koulunkäyntiin -tiedote

Hakemus sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista

Hakemus palvelusetelipalvelun tuottajaksi

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelihakemus

Tarvittavat tiedot elatusavun arviointia varten

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakulomake

 

Yhteystiedot, Viitasaari

SOSIAALITYÖ
Keskitie 10
44500 Viitasaari

Vastaava sosiaalityöntekijä
Maarit Jomppanen
044 459 6850

Vs. sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö
Marjo Vehniäinen
044 459 7449
Puhelinaika 13-14

Palveluneuvoja
Marjukka Argillander
050 310 8048
Puhelinaika 13-14

Palveluneuvoja
Lea Jelonen
050 310 8052
Puhelinaika 13-14

Vs. sosiaalityöntekijä, lastensuojelu
Anna-Maija Oikari
044  459 7321

Sosiaalityöntekijä, lastenvalvoja
Johanna Virta-Räikkönen
044 459 7343

Vs. sosiaalityöntekijä, lastenvalvoja
Noora Halonen
040 620 3172
Puhelinaika 9:30-11 

Sosiaaliohjaaja
Kirsti Häkkinen
044 733 5685

Lastensuojelun perhetyöntekijä
Tarja Kovanen
040 634 1985

Sosiaaliohjaaja/peruspalvelut
Sari Tuohimetsä
040 668 5782

Perhetyöntekijä
Soile Jetsonen
040 653 1217

Lastensuojelun sosiaaliohjaaja
Jutta Hiltunen
040 631 9039

Koulukuraattori
Anu Hakkarainen
044 4596 984

Koulukuraattori POKE
Kati Kumpulainen
044 733 5869

Sosiaalipäivystys 112

Lastensuojelu- ja kriisipäivystystä vaativissa tilanteissa soita hätänumeroon 112.

Sosiaaliasiamies
Eija Hiekka
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu 4
40100 Jyväskylä

044 265 1080. Puhelinaika ma-to 9-11

sähköposti:

PERHENEUVONTA
Sairaalantie 6
44500 Viitasaari
Ajanvaraus ma-pe klo 8-16

Psykologi
Minna Silander
044 733 5669

Sosiaalityöntekijä
Tarja Ridell
044 733 5670

Tarvittaessa lastenpyskiatrin palvelut

 

Yhteystiedot, Pihtipudas

SOSIAALITYÖ
Keskustie 9, PL 36
44800 Pihtipudas

Vastaava sosiaalityöntekijä
Maarit Jomppanen
044 459 6850

Vs. sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö
Marjo Vehniäinen
044 459 7449
Puhelinaika 13-14

Palveluohjaaja
Helena Hakkarainen
040 860 0168
Puhelinaika 13-14

Vs. sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, sosiaalityöntekijä/peruspalvelut
Tuija Kauppinen
044 459 6856

Vs. sosiaaliohjaaja
Niina Pennanen
040 630 9221

Perhetyöntekijä
Soile Jetsonen
040 653 1217

Sosiaaliohjaaja/peruspalvelut
Sari Tuohimetsä
040 668 5782

Sosiaaliohjaaja
Kirsti Häkkinen
044 733 5685

Koulukuraattori
Kati Kumpulainen
044 733 5869

Sosiaalipäivystys 112

Lastensuojelu- ja kriisipäivystystä vaativissa tilanteissa soita hätänumeroon 112.

Sosiaaliasiamies
Eija Hiekka
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu 4
40100 Jyväskylä

044 265 1080. Puhelinaika ma-to 9-11

sähköposti:

PERHENEUVONTA
Perhe- ja mielenterveyspalvelutoimisto Sopukassa
Kisatie 1
44800 Pihtipudas
Vastaanotto tiistaisin
Ajanvaraus ma-pe klo 8-16

Psykologi
Minna Silander
044 733 5669

Sosiaalityöntekijä
Tarja Ridell
044 733 5670