Lapsen huoltajuus, asuminen ja tapaamisoikeus 

Erillään asuvat vanhemmat voivat sopia siitä, kumman vanhempansa luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa toista vanhempaansa. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa. Sopimus tapaamisoikeudesta voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä pyrkiä siihen, että tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Huoltajalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista ja hänellä on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Huoltaja päättää lapsen päivähoidosta, koulusta, lapsen etu- ja sukunimestä, uskonnosta, passiasioista, terveyden- ja sairaanhoidosta, äidinkielestä ja lapsen omaisuuden käytöstä. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Yhteishuollossa huoltajat vastaavat yhdessä näistä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Tuomioistuin voi päättää hakemuksen perusteella huoltajien välisestä tehtävänjaosta sekä huollon uskomisesta vanhempien ohella tai sijasta suostumuksensa antaneelle henkilölle. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.

Wiitaunionin sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja vahvistaa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat sopimukset Viitasaaren ja Pihtiputaan alueella asuvien lasten osalta. Sopimusta vahvistaessaan viranomaisen on harkittava voidaanko sopimus vahvistaa ottaen huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset. Sopimus, jonka viranomainen on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voivat he hakea perheasioiden sovittelua perheneuvonnasta tai perheasiainneuvottelukeskuksesta. Sovittelua voi hakea myös käräjäoikeudesta (asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu). Sovittelu edellyttää kummankin vanhemman suostumusta.

Vanhemmat voivat tehdä riita-asiassa myös hakemuksen tuomioistuimeen päätöksen saamiseksi asiassa. Tuomioistuin pyytää riita-asiassa harkintansa mukaan olosuhdeselvityksen, jonka tekee lastenvalvoja yhdessä perheneuvolan sosiaalityöntekijän kanssa. Nopeasti ratkaisua vaativissa lapsen riita-asioissa vanhemmat voivat hakea tuomioistuimelta väliaikaismääräystä, mikä on voimassa tuomioistuimen lopulliseen päätökseen tai vanhempien välisen sopimuksen vahvistamiseen saakka.

Mikäli vanhempi ei neuvotteluista huolimatta noudata vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, vanhempi voi hakea täytäntöönpanoa kirjallisesti tuomioistuimelta.